![]() |
Usein kysytyt kysymykset |
Sivu tehty 18.7.2006 Päivitetty 17.11. 2007 |
Kyllä voi, muttei yleensä yhtaikaa. Molemminpuolinen Perthes on kuitenkin harvinaisempi kuin yksipuoleinen. Jos molemmat lonkat ovat täysin samanaikaisesti sairaat, saattaa kyseessä olla eri tauti.
On esim. Meyerin dysplasia, jonka röntgenlöydös on samanlainen kuin Perthesissä, mutta tauti ei vaadi hoitoa. Se esiintyy yleensä vain pienillä lapsilla.
Tyypillisesti sairaus tulee perheeseen, jossa ei olla koskaan
kuultukaan ko. taudista. Perinnöllisyyttä ei ole osoitettu,
mutta jos lapsen vanhemmalla on tauti, lapsen sairastumisen
todennäköisyys lisääntyy vähän.
Yhdistyksessämme on joitakin veljeksiä, ja serkukset
sekä sellaisia perheitä, joissa vanhemmalla ja lapsella on
Perthes. Myös joitakin "Perthes-sukuja" tunnetaan.
Kyllä. Perthes-lapset voivat saada hoitotukea taudin aktiivisen
vaiheen aikana. Lisää asiasta KELA:n sivuilta. Yhdistyksen
jäsenet ovat hakeneet hoitotukea yleensä siinä
vaiheessa, kun leikkaus on ajankohtainen. Hoitotukea voi saada
myös takautuvasti. Myös koulukuljetuksia kannattaa hakea
taudin pahimmassa vaiheessa. Joillakin lapsilla on ollut myös oma
kouluavustaja. Eli tukea kannattaa hakea perheen tarpeiden mukaan.
Edit 17.11.2007:
Invalidiliiton palvelupuhelin 0200 1234 antaa puhelinneuvontaa palveluita ja tukia koskevissa asioissa
ma 13-17 ti 10-16 ke 13-16 ja to 13-16. Neuvonta on maksutonta, mutta puhelinoperaattori perii tavallisen puhelumaksun.
On. Fysioterapiasta on hyötyä taudin aktiivivaiheessa
kahdessakin mielessä: Fysioterapeutti seuraa lonkan liikkuvuutta
oikein mittaamalla. Hän havaitsee, jos liikkuvuudessa tulee
äkillisiä muutoksia (huonompaan suuntaan), jotka kannattaa
heti raportoida hoitavalle lääkärille. Toisaalta
fysioterapialla pyritään säilyttämään
lonkan liikkuvuus ja läheisten lihasten kunto. Erityisesti lonkan
loitonnusasennoista on hyötyä. Myös uiminen on erityisen
sopiva liikuntamuoto.
Paljonkin. Ensimmäinen asia on oikean diagnoosin saaminen ja vieläpä ajoissa (aikana, jolloin reisiluunpään kovettuminen ei ole vielä alkanut).
Fysioterapiasta apua. Fysioterapiakäyntien lisäksi sieltä saatuja ohjeita pitäisi kotona harjoitella ahkerasti. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen leikinomaisempaa, mutta päivittäistä, harjoitusten pitäisi olla. Myös rajun liikunnan voisi vaihtaa vaikkapa uimiseen taudin pahimmassa vaiheessa.
Invalidiliitto on julkaissut oppaan: Ota minut mukaan. Siinä on vinkkejä, miten erityistukea tarvitseva lapsi voidaan ottaa mukaan leikkiin ja liikuntaan.
Sitten oikein tärkeää on huolehtia lapsen
henkisestä hyvinvoinnista. Jokaisella Perthes-lapsella on aika,
jolloin hän ei kykene liikkumaan terveiden lasten tahdissa.
Hän on silloin erilainen. Yhdistys tarjoaa tapahtumissaan
vertaistukea - ei vain aikuisille vaan myös lapsille. Perthes voi
myös yhdistää perhettä.
Suomessa Perthes-lapsia hoidetaan sekä yliopistollisissa
sairaaloissa että keskussairaaloissa. Sitä, kuinka monta
lasta sairastuu vuosittain, ei ole tiedossa. Joku arvio on max 100
lasta / vuosi. On arvioitu, että hoitavia
lääkäreitä olisi Suomessa pari kymmentä.
Hoitavat lääkärit ovat yleensä lastenkirurgeja tai
ortopedejä. Suomen lääkäriliitto on julkaissut
kannanottonsa, jossa se esittää, että potilaalla
pitäisi olla enemmän valinnanvapautta lääkärin
valinnassa yleensä. Perthes-lasten kohdalla monet sairaalat
käyttävät konsultointiapua. Esim. Tampereen
yliopistosairaalan lääkärit hoitavat potilaita myös
muissa kaupungeissa.
Edit 17.11.2007:
Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja
Vaasan sairaanhoitopiirien asukkaat voivat 1.10.2007 alkaen valita
vapaasti alueen kahdeksasta sairaalasta sen, jossa haluavat saada
kiireettömän leikkaushoidon. Sairaanhoitopiirit ovat sopineet
tästä keskenään ja kokeilun on määrä
kestää kaksi vuotta.
Potilaat hoidetaan sairaaloissa kunnes heidät voidaan kotiuttaa
tai jatkohoito voidaan antaa oman kunnan terveyskeskuksessa. Matkat
korvataan samoin periaattein kuin jos matka olisi tehty omassa
sairaanhoitopiirissä.
Sopimus koskee kaikkea kiireetöntä leikkaushoitoa lukuun
ottamatta niitä hoitoja, jotka valtakunnallisesti on sovittu
keskitettäväksi tiettyyn yliopistolliseen sairaalaan.
Kun potilas hakeutuu oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuoliseen
hoitopaikkaan, hän menettää oikeutensa hoitotakuuseen.
Potilaan valitsemalla sairaalalla on myös oikeus
kieltäytyä ottamasta potilasta hoitoon, mikäli sen
voimavarat eivät riitä hoidon antamiseen.
| © Suomen Perthes ry |